Miksi suomalaiset ovat metallikansaa?

Suomi tunnetaan maailmalla maana, jossa kaikki pukeutuvat mustaan, metalli soi taustamusiikkina ruokakaupoissa ja jopa Euroviisuihin lähetetään heviä soittavia hirviöitä. Muissa maissa metalli on pienten piirien genre, jota kuuntelevat lähinnä syrjäytyneet tai ongelmanuoret, mutta Suomessa metalli on kansanmusiikkia. Miten näin on päässyt käymään?

Aika ennen metallia

Vielä 80-lukuun asti Suomen musiikkikulttuuri oli hyvin samanlaista kuin muissa maissa. 60-luvulla oli tavallista, että suuret hitit olivat ulkomaalaisia covereita, joihin tehtiin suomenkieliset sanat. 70-luvulla syntyi käsite ‘suomirock’, ja vuosikymmenen lopussa punk löysi tiensä myös Suomeen. Molemmat genret edesauttoivat bändi-skenen kehitystä.

80-luvulla raskaampi musiikki alkoi saavuttaa valtavirran suosiota. Rock-musiikki oli yksi suosituimpia genrejä, ja vaikka useimmat bändit soittivatkin popahtavaa glam-rokkia, oli joukossa myös raskaampia bändejä. Suomalaisista Hanoi Rocks ja Zero Nine olivat menestyksekkäitä rock-bändejä, ja Hanoi Rocksin kansainvälinen suosio inspiroi nuoremman polven muusikkoja soittamaan rokkia.

Metallin vaikuttajat maailmalta

Musiikillisesti metallin tulevaisuuteen vaikutti suuresti Amerikasta tullut trash-metalli, joka yhdisti punkin nopean tempon ja aggression sekä heavy metallin raskaat soinnut, melodisuuden, kappaleiden monimutkaisen rakenteen sekä vaikeasti soitettavat kitarariffit. Tunnetuimmat trash-bändit Metallica, Anthrax, Slayer ja Megadeth olivat kaikki hyvin suosittuja Suomessa.

Toinen metallin taustalla oleva perinne tulee Iso-Britanniasta, jossa Led Zeppelin, Black Sabbath ja Deep Purple olivat ensimmäisiä heavy metal -bändejä. Niiden seuraajista etenkin Motörhead ja Iron Maiden loivat pohjaa myöhemmälle metallille jossa yhdistyivät nopeus, raskaus ja Iron Maidenin tapauksessa oopperatyylinen laulu.

Metalli lyö läpi Suomessa

90-lukua voidaan pitää vuosikymmenenä, jolloin metalli todella löi läpi. Metallican musta albumi raskaine slovareineen oli yllätyshitti, joka soi jatkuvasti radiossa ja jota kuuntelivat ihmiset, jotka ennen eivät olisi koskeneet metalliin pitkällä tikullakaan. Samaan aikaan grungesta tuli suosittua, mikä lisäsi raskaamman rokin sijaa valtavirran musiikkina.

90-alussa syntyivät myös monet suomalaiset bändit, joista tuli sittemmin suomimetallin uranuurtajia ja lipunkantajia ulkomailla. Näihin kuuluvat muun muassa HIM, Children of Bodom, Amorphis, Apocalyptica ja The 69 Eyes. Metallin suosiota 90-luvulla kuvastaa se, että Tuska-festivaali, joka soittaa yksinomaan metallia, järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998.

Vuosikymmenen loppupuolella suomalainen metalli alkoi lyödä läpi myös ulkomailla. Apocalyptica on hyvin suomalainen menestystarina, jossa yhdistyvät korkea koulutus klassisen musiikin soittamisessa, rakkaus metalliin ja omaperäisyys. Samaan aikaan Amorphis loi omaa supisuomalaista tyyliään lainaten sanoja Kalevalasta ja ottaen musiikillisia vaikutteita suomalaisesta kansanmusiikista.

2000-luku: metallin kultaiset vuodet

2000-luvulla metalli oli vakiinnuttanut paikkansa valtavirran musiikkina Suomessa ja edellisenä vuosikymmenenä kylvetyt metallin siemenet kehittyivät rikkaaksi kansalliseksi genreksi, jonka parhaat bändit saavuttivat suosiota ulkomailla. Samaan aikaan Suomen maine metallin maana alkoi syntyä, koska ulkomailla menestyvät suomibändit soittivat melkein kaikki metallia.

2000-luvun tunnetuimmat suomalaiset bändit ulkomailla olivat HIM ja Nightwish. HIM oli ensimmäinen suomalainen bändi, joka myi kultaa USA:ssa, ja muutenkin yksi Suomen menestyneimpiä bändejä ulkomailla. Klassisen musiikin vahva perinne Suomessa näkyy Nightwishissä, jonka ensimmäinen laulaja Tarja Turunen on Sibelius-Akatemiassa koulutettu oopperalaulaja.

Lordi ja vuoden 2006 Euroviisut

Lordin tarina kuuluu oleellisena osana Suomen muuttumisessa metallimaaksi. Euroviisut ovat kilpailu, jossa Suomi on tyypillisesti aina jäänyt viimeisten joukkoon, ja ennen Lordia eli sanonta, että ennemmin helvetti jäätyy kuin Suomi voittaa Euroviisut. Menestystä vähensi luultavasti se, että 2000-luvulle saakka esiintyjien oli pakko laulaa suomeksi.

Aiemmin asiantuntijoiden raati oli valinnat Suomen edustajat, mutta he eivät mitä ilmeisemmin ymmärtäneet kanssaeurooppalaisten makua. Lordi valittiin Euroviisuihin kansanäänestyksellä, ja suomalaisten maku ei kai suuresti eroa muiden eurooppalaisten mausta, koska vastoin kaikkia ennakkokuvitelmia Lordi vei ylivoimaisen voiton sinetöiden Suomen maineen metallin kultamaana.

Miksi sitten metalli?

On luonnollista, että Suomessa kuunnellaan ja arvostetaan suomalaisia bändejä, jotka ovat menestyneet ulkomailla, ja osaltaan myös luodaan suomalaista identiteettiä metallin suosion perustalta. Mutta jotta metallista on voinut tulla valtavirran musiikkia, jota kuuntelevat pukumiehet ja kotiäidit, täytyy kai siinä jotain olla, joka iskee suomalaiseen psyykeen.

Yksi metallin oleellisia eroja pop- tai rock-musiikkiin on sen ilon puute. Iloista metallibiisiä ei ole olemassakaan, saati semmoista, joka hehkuttaisi rakkauden ihanuutta tai vaikka naisen seksikästä takapuolta – paitsi korkeintaan ironisesti. Metalli on yleensä vakavahenkistä musiikkia, joka löytää vastakaikua suomalaisten sielunelämässä.

Musta talvi ja synkkyys

Suomessa puolet vuodesta on synkkää talvea ja kylmyyttä, joten metalli luonnostaan tuntuu sopivan suomalaisen elämän ääniraidaksi. Metalli on synkkää, raskasta ja eeppistä, aivan kuin suomalaisuuden arkkityypit Kalevalassa. Suomalaiset kokevat itsensä alkuvoimaisiksi ja pakanallisiksi metsäläisiksi, ja mikä muu musiikki kuin metalli paremmin kuvaisi kyseistä ihmistyyppiä.

Musiikki yleensä toimii parhaiten silloin, kun se vastaa kuuntelijan tunnetiloja. Metallin synkkyys saa vastakaikua synkässä mielentilassa, ja sen voima antaa voimaa. Suomalainen luonto ja ilmasto ovat äärimmäistä niiden kylmyydessä, pimeydessä ja valossa, ja metalli on sopivan äärimmäistä musiikkia heijastamaan suomalaisen elinpiiriä.

Jatkuuko metallin suosio?

Metallista on tullut osa suomalaista kulttuuria, eikä sen suosion hiipumisen näy syitä. Päinvastoin, nykyisin metallia voi opiskella musiikkikouluissa ja tutkia yliopistossa. Metallin alalajeja on myös enemmän kuin koskaan. Tulevaisuudelta voidaan toivoa, että yhä miesvaltaiselle metallimuusikon alalle tulisi enemmän naisia, onhan Suomi yksi tasa-arvon edelläkävijöitä.